Crowdsourcing
Yleisöosallisuus (talkoistaminen, joukkoistaminen; engl. crowdsourcing; crowd (yleisö, (ihmis)joukko; outsourcing (ulkoistaa)) on joidenkin toimintojen ulkoistamista ennalta rajaamattoman joukon suoritettaviksi. Ulkopuoliset otetaan osaksi prosesseja tuottamaan lisäarvoa hankkeelle ja itselleen. Yleisöosallisuuden tuottama rahallinen hyöty osallistuvalle ulkopuoliselle on yleensä pieni. Yleisöosallisuudesta käytetään myös käännöstä joukkoulkoistaminen. Yleisöosallisuus-käsitteen merkitystä lähellä on käyttäjätuotanto (produsage).
Yleisöosallisuus hyödyntää suurten ihmisjoukkojen kollektiivista älykkyyttä. Verkoston on mahdollista saada yhteisesti suoritetulla kehitystyöllä erittäin innovatiivisia lopputuloksia. Yleisöosallisuuden motivointikeinoina voidaan käyttää osallistujan näkyvyyttä heille mielekkäässä tai merkityksellisessä ympäristössä. Muita motivointikeinoja ovat uuden oppiminen, hauskan pitäminen tai mielenkiintoiset asiat. Asiakkaiden on tunnettava olevansa osa yrityksen toimintaa. Yleisöosallisuuden onnistumisen edellytys on niiden ihmisten löytäminen, jotka pystyvät luomaan tavoitteiden mukaisia tuloksia. Ideoiden on menestyäkseen oltava tavallisuudesta poikkeavia.
Yleisöosallisuuden muotoja ovat esimerkiksi
Engagement-markkinointi on markkinointia, jonka tavoite on sitouttaa asiakas yritykseen tai yrityksen brändiin tekemällä markkinoinnin sisältö merkittäväksi asiakkaalle ja yritykselle. Termin luojana pidetään Alan Moorea, joka on kirjoittanut yhdessä Toni Ahosen kanssa kirjan Communities Dominate Brands. Engagement-markkinoinnin tarkoituksena on hallita markkinointiviestintää moneen kanavaan jakautuneessa tiedotusympäristössä, parantaa markkinoinnin taloudellista tehokkuutta osallistuttamalla asiakas markkinaviestintään.
Engagement-mallin asiakakassuhteen etenemisestä vaiheet ovat
Käyttäjätuotanto (engl. produsage) on Web 2.0 -ympäristössä tapahtuva yhteisöllinen tapa jalostaa tietoa. Termin on esitellyt australialainen Axel Bruns kirjassaan Blogs, Wikipedia, Second Life, and Beyond from Production to Produsage, joka on julkaistu alkuvuodesta 2008. Käyttäjätuotannon syöte on sisältö ja sen tulos on jalostunut sisältö.
Käyttäjätuotanto perustuu ajatukseen kollektiivisesta älykkyydestä (engl. collective intelligence). Kollektiivinen älykkyys on suuren yhteisön jäsenten yhdessä muodostama tietämysvarasto. Yksittäisen kollektiivin jäsenen tiedonmuru on lähes merkityksetön, mutta kun riittävän suuri määrä "hyönteismieliä" ("pesämieliä") (engl. hive mind) toimii yhdessä ja yhdistää tiedonmurut, tulokset voivat olla merkittäviä. Käyttäjätuotanto on sitä tehokkaampaa, mitä suurempi on siihen osallistuvien aktiivisten käyttäjätuottajien lukumäärä.
Perinteinen teollisuustuotanto ei ole osallistuttanut kuluttajaa tuotteiden suunnitteluun, vaan kuluttajan rooli on "kuluttaa" teollisesti tuotettua fyysistä esinettä. Internetin käyttö muutti kuluttajan roolin käyttäjäksi, jolloin tuotteen valinnan suhteen syntyi valinnanvapaus, ja rooli ei ollut enää aikaisemman tavoin täysin passiivinen. Web 2.0 -toiminta-alusta mahdollisti internetkäyttäjän aktiivisen roolin sisällön jalostajana. Käyttäjätuotanto voi tapahtua liikevoittoa tavoittelevassa organisaatiossa tai liikevoittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa. Molemmissa tapauksissa käyttäjätuottajan on koettava saavansa henkilökohtaista hyötyä osallisuudestaan.
Käyttäjätuotanto noudattaa käyttäjätuotanto-etikettiä, joka on netiketin muunnos. Käyttäjätuontantoetiketin tarkoituksena on säilyttää yhteisöllisyys. Tässä suhteessa käyttäjätuotanto ei eroa perinteisestä kasvokkais tehtävästä ryhmätyöstä. Käyttäjätuotantoon osallistuvan on tunnettava käyttämänsä alustan toimintatavat.
Käyttäjätuotannon menetelmiä voidaan käyttää yhtenä työvälineenä ja -tapana perinteisissä organisaatioissa tavanomaisten tietoperustaisten toimintaprosessien tehostajana. Sen periaatteet noudattavat ohjelmistotekniikassa käytettäviäketteriä menetelmiä. Viestintä ja tiedonvaihto ovat välitöntä ja nopeaa toimintaa, ja kaikki ovat yhteisössä tasavertaisia. Käyttäjätuotannon suurin ongelma on internetkäyttäjien jääminen passiivisiksi. On esitetty tilastoja, että käyttäjätuotantoympäristöissä toimivista yksi prosentti jalostaa sisältöä, yhdeksän prosenttia kommentoi sisältöä ja 90 prosenttia on sisällön kuluttajia. Lähes yhtä suuri ongelma käyttäjätuotannon kannalta on tekijänoikeuksien tiukka soveltaminen. Myös asiantuntijoiden osallistumattomuutta pidetään käyttäjätuotannon ongelmana.
Käyttäjätuotanto termi on lähes synonyymi termille yleisöosallisuus (engl. crowdsourcing), joka tarkoittaa yrityksen tehtävien ulkoistamista asiakkaiden suoritettavaksi niin, että molemmat saavat lisäarvoa.
Lähde: Wikipedia Suomi
Yleisöosallisuus hyödyntää suurten ihmisjoukkojen kollektiivista älykkyyttä. Verkoston on mahdollista saada yhteisesti suoritetulla kehitystyöllä erittäin innovatiivisia lopputuloksia. Yleisöosallisuuden motivointikeinoina voidaan käyttää osallistujan näkyvyyttä heille mielekkäässä tai merkityksellisessä ympäristössä. Muita motivointikeinoja ovat uuden oppiminen, hauskan pitäminen tai mielenkiintoiset asiat. Asiakkaiden on tunnettava olevansa osa yrityksen toimintaa. Yleisöosallisuuden onnistumisen edellytys on niiden ihmisten löytäminen, jotka pystyvät luomaan tavoitteiden mukaisia tuloksia. Ideoiden on menestyäkseen oltava tavallisuudesta poikkeavia.
Yleisöosallisuuden muotoja ovat esimerkiksi
- Käyttäjäinnovointi (esim. ideointi, innovointi ja trendien määrittely).
- Käyttäjätuotanto (esim. sisällöntuotanto, fyysisten tuotteiden suunittelu ja valmistus)
- Käyttäjäpäätöksenteko (hyödykkeiden ominaisuudet)
- Käyttäjäarviointi (muun muassa kokemustieto, arvioinnit, äänestykset)
- Käyttäjärahoitus (esim. rahoitus, ryhmäostaminen)
- Käyttäjälogistiikka
Engagement-markkinointi on markkinointia, jonka tavoite on sitouttaa asiakas yritykseen tai yrityksen brändiin tekemällä markkinoinnin sisältö merkittäväksi asiakkaalle ja yritykselle. Termin luojana pidetään Alan Moorea, joka on kirjoittanut yhdessä Toni Ahosen kanssa kirjan Communities Dominate Brands. Engagement-markkinoinnin tarkoituksena on hallita markkinointiviestintää moneen kanavaan jakautuneessa tiedotusympäristössä, parantaa markkinoinnin taloudellista tehokkuutta osallistuttamalla asiakas markkinaviestintään.
Engagement-mallin asiakakassuhteen etenemisestä vaiheet ovat
- Tunnistaminen (asiakas tulee tietoiseksi brändilupauksesta)
- Muistaminen (asiakas palauttaa brändilupauksen olemassa olon mieleensä brändin yhteydessä ensimmäisen kerran)
- Tunnettuus (asiakas palauttaa brändilupauksen olemassa olon mieleensä brändin yhteydessä uudelleen)
- Mielikuva (asiakas voi palauttaa brändilupauksen sisällön mieleensä brändin yhteydessä)
- Mieltymykset (asiakas on valmis kokeilemaan brändilupauksen toteutumista)
- Kokeilu (asiakas hakee tuntumaan brändilupaukseen)
- Ensiosto (asiakas toivoo brändilupauksen täyttyvän)
- Uusintaosto (asiakas toivoo brändilupauksen täyttyvän uudelleen)
- Uskollisuus (asikas luottaa brändilupaukseen ja on "Brand lover")
- Suosittelu (asiakas luottaa voimakkaasti brändilupaukseen ja on "Brand evangelist")
Käyttäjätuotanto (engl. produsage) on Web 2.0 -ympäristössä tapahtuva yhteisöllinen tapa jalostaa tietoa. Termin on esitellyt australialainen Axel Bruns kirjassaan Blogs, Wikipedia, Second Life, and Beyond from Production to Produsage, joka on julkaistu alkuvuodesta 2008. Käyttäjätuotannon syöte on sisältö ja sen tulos on jalostunut sisältö.
Käyttäjätuotanto perustuu ajatukseen kollektiivisesta älykkyydestä (engl. collective intelligence). Kollektiivinen älykkyys on suuren yhteisön jäsenten yhdessä muodostama tietämysvarasto. Yksittäisen kollektiivin jäsenen tiedonmuru on lähes merkityksetön, mutta kun riittävän suuri määrä "hyönteismieliä" ("pesämieliä") (engl. hive mind) toimii yhdessä ja yhdistää tiedonmurut, tulokset voivat olla merkittäviä. Käyttäjätuotanto on sitä tehokkaampaa, mitä suurempi on siihen osallistuvien aktiivisten käyttäjätuottajien lukumäärä.
Perinteinen teollisuustuotanto ei ole osallistuttanut kuluttajaa tuotteiden suunnitteluun, vaan kuluttajan rooli on "kuluttaa" teollisesti tuotettua fyysistä esinettä. Internetin käyttö muutti kuluttajan roolin käyttäjäksi, jolloin tuotteen valinnan suhteen syntyi valinnanvapaus, ja rooli ei ollut enää aikaisemman tavoin täysin passiivinen. Web 2.0 -toiminta-alusta mahdollisti internetkäyttäjän aktiivisen roolin sisällön jalostajana. Käyttäjätuotanto voi tapahtua liikevoittoa tavoittelevassa organisaatiossa tai liikevoittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa. Molemmissa tapauksissa käyttäjätuottajan on koettava saavansa henkilökohtaista hyötyä osallisuudestaan.
Käyttäjätuotanto noudattaa käyttäjätuotanto-etikettiä, joka on netiketin muunnos. Käyttäjätuontantoetiketin tarkoituksena on säilyttää yhteisöllisyys. Tässä suhteessa käyttäjätuotanto ei eroa perinteisestä kasvokkais tehtävästä ryhmätyöstä. Käyttäjätuotantoon osallistuvan on tunnettava käyttämänsä alustan toimintatavat.
Käyttäjätuotannon menetelmiä voidaan käyttää yhtenä työvälineenä ja -tapana perinteisissä organisaatioissa tavanomaisten tietoperustaisten toimintaprosessien tehostajana. Sen periaatteet noudattavat ohjelmistotekniikassa käytettäviäketteriä menetelmiä. Viestintä ja tiedonvaihto ovat välitöntä ja nopeaa toimintaa, ja kaikki ovat yhteisössä tasavertaisia. Käyttäjätuotannon suurin ongelma on internetkäyttäjien jääminen passiivisiksi. On esitetty tilastoja, että käyttäjätuotantoympäristöissä toimivista yksi prosentti jalostaa sisältöä, yhdeksän prosenttia kommentoi sisältöä ja 90 prosenttia on sisällön kuluttajia. Lähes yhtä suuri ongelma käyttäjätuotannon kannalta on tekijänoikeuksien tiukka soveltaminen. Myös asiantuntijoiden osallistumattomuutta pidetään käyttäjätuotannon ongelmana.
Käyttäjätuotanto termi on lähes synonyymi termille yleisöosallisuus (engl. crowdsourcing), joka tarkoittaa yrityksen tehtävien ulkoistamista asiakkaiden suoritettavaksi niin, että molemmat saavat lisäarvoa.
Lähde: Wikipedia Suomi
